Mä oon itse vieläkin hieman kipeänä, tosin onneksi jo paranemaan päin. Tästä johtuen meillä on duunissa vähän työvoimapulaa ja Kati oli lupautunut tänään tekemään koko päivän. Sovittiin, että Kelmi tulisi meille hoitoon. Aamulla heräsinkin kasin aikaan kun Kati soitteli mulle busseista ja onnistui siitä huolimatta kuitenkin nousemaan taas vaihteeksi väärään dösään...Toivoton! Pääsi onneksi lopulta perille, mutta en uskaltanu enää pästää sitä tästä duuniin julkisilla, koska muuten ei ois varmaan vieläkään perillä, vaan pakattiin koirat autoon ja lähdin kuskaamaan Katia Puksuun. Päätin samalla matkalla peltouttaa koko lauman, jotta saisivat enimpiä energioita purettua (niitä on tässä puolentoista viikon aikana hieman kertynytkin).

  Vauhtia riitti ja lapsoset löysivät yhteisen sävelen välittömästi. Tikru sai myös omia hepuleitaan ja veti koko letkaa perässään useaan otteeseen. Oli ihanaa katsella kuinka kaikki nauttivat yöllä sataneesta lumesta täysin siemauksin: kierittiin, hyörittiin, pyörittiin ja lunta piti tietysti nautiskella myös sisäisesti, kuinkas muutenkaan :).

  Itse kävelin hissukseen ympäri peltoa, kun ei oo vielä voimat ihan entisellään. Onneksi noi koirat osaa pitää huolta omasta vauhdistaan. Välillä vaan seisoskelinkin ja silloin nelijalkaiset innostuivat painimaan keskenään. Hienosti pikkuinen Kelmikin meni lauman mukana, sen kummempia arastelematta. Ihan ois voinu kuvitella, että se on osa meidän laumaa. Mamma kävi välillä neitiä hyysäämässä. On ihan hassua kun se on vieläkin ihan innoissaan lapsosistaan.

  Kun tulin himaan Laura kyseli lähdettäiskö niiden lauman kanssa pellolle. Lupasin lähteä kun olo oli vielä ihan ok. Pakkasin taas hirveät kerrastot vaatetta niskaan ja suunnattiin uudestaan kohti Tuomarinkylää. Jätin Nallukan tällä erää kotiin, kun oon sen jalkoja vielä hieman säästellyt. Oli kuitenkin kerennyt jo tunnin verran pellossa juosta.

  Lauralla oli mukana Tito ja molemmat koirat. Muiden koirien leikkiessä keskenään, Tito ja Haiti pitivät hauskaa keskenään. Tito roikkui Haitin kaulassa, ja vyötäisillä ja muksahteli sitä päin. Haiti oli touhusta ihan tohkeissaan ja innostui kaivamaan pikkumiestä ylös maasta, jos tämä jäi paikoilleen liian kauaksi aikaa. Poika ja koira ilmiselvästi nauttivat yhteisestä touhuilustaan.

  Mukana olevien "vieraiden" koirien läsnäolo aiheutti sen, että Kelmi ensin tuumaili mun jaloissa viitisen minuuttia, voikohan tuohon toimintaan osallistua. Todettuaan homman vaarattomaksi, Kelmi oli menossa mukana yhtä innokkaasti kuin kaikki muutkin.

  Oltiin vielä sovittu, että mennään illalla Rafua moikkaamaan. Siellä ei onneksi tarvinnut tehdä muuta kuin olla ja möllöttää :). Kaikki tarjoiltiin nenän eteen ja koirat pitivät keskenään hauskaa koko rahan edestä.

  Lapsilla, kuten arvata saattaa, oli ihan omaa kivaa. Suurimman osan ajasta Rontti ja Rafu leikkivät keskenään ja Chili ja Kelmi keskenään. Parin vaihtoa ja koko konkkaronkan sekamekkalaakin kyllä mahtui joukkoon. Ainakin kakaroilla oli kivaa ja Rontti ja Kelmikin jaksoivat vielä ihan hyvin, vaikka riehumista oli mahtunut jo päivään vaikka kuinka.

  Mä en viitsinyt ihan koko sakkia ottaa mukaan, kun Tiinaltakin oli jo neljä koiraa, joten Haiti ja Nalle saivat jäädä talon vahdeiksi. Eipä ne nyt ihan kauheen pettyneiltä vaikuttaeet kun olivat kuitenkin saaneet jo jonnin verran touhuilla tänään (verrattuna viimeiseen puoleentoista viikkoon todella paljon, kun en oo ollu oikeen koiran lenkkeilytys kunnossa, ni on olleet ulkoilut ihan minimissään).

  Lopussa alkoi jo selvästi huomaamaan väsymisen merkkejä yhdessä jos toisessakin koirassa. Taitaa ainakin pikkuvesselit nukkua yönsä hyvin. Luulisin, että munkin on ihan turha murehtia nukkuuko Kelmi meillä hyvin. Nyt on ainakin niin reporankana, että piti jo käydä välillä tarkistamassa hengittääkö se vielä ;). Kiitokset taas Marille ja Tumpille, että saatiin tulla kylään ja pahoittelut pissilätäköstä, jotka Kelmi kerkesi sisälle lirauttaa! Onneksi teillä toimii Marin siivouspalvelu niin hyvin ;)!

  Oltiin tänään Kaapelitehtaalla pentunäyttelyssä. Rontti oli oma mahtava itsensä ja käyttäytyi oikein mallikkaasti. Tuloksena näyttelystä KP ja ROP-pentu (sekä mulla 38 asteen kuume). Ryhmä kehässä ei sijoitusta.

  Tänään järjestettiin lemmikkimessut Myyrmäessä, joiden yhteydessä oli myöskin Match Show. Päätettiin Tiinan kanssa lähteä lapsia harjoituttamaan. Mukaan lähtivät siis Rontti ja Oikku. Tapahtuma järjestettiin myyrmäki-hallissa, joten hälinää, vilinää, koiria, muita elukoita ja ihmisä riitti. Rontti oli kuitenkin tapansa mukaan hyvin lunki ja oli innokkaasti menossa tutustumaan kaikkeen ja kaikkiin.

  Rontin vuoro oli ensimmäisena ja pikku-mies käyttäytyi kehässäkin hienosti. Tuomarille heilutteli vain häntää (ainoastaan hampaiden katsominen oli aavistuksen epämiellyttävää mutta onnistui sekin lopulta hienosti). Seisominen oli tanään huomattavasti viime kertaista parempaa, mutta liikkeet hieman turhankin lennokkaat ;), hieman pomppuja seassa siis. Kehästä tuloksena sininen nauha.

  Mätsäriin olivat eksyneet myöskin Kirsi, Banda ja Kati, joka saikin kunnian händlätä Pandelin. Muuten kehässä meni hienosti, mutta liikkeessä Banda hieman peitsasi. Tuloksena kehästä sininen nauha.

  Oikku käyttäytyi kehässä hienosti ja juostessakin jalat pysyivät tänään huomattavasti viime kertaista paremmin maassa :). Tuomari oli kuitenkin sitä mieltä, että Oikku on vielä kovin kehittymätön (varmasti onkin kun ikää on häthätää 1-v.). Tuloksena myös sininen nauha.

  Sinisten nauhojen komeaa rivistöä piti yllä myös Roni (Tågabo Kurre Kaliber), johon törmättiin messujen tiimellyksessä. Roni oli aivan ihastuttava persoona ja oikein komea poika. Oli myös mukavaa tutustua uusiin ihmisiin ja alustavasti puheltiinkin jo koiratreffeistä, jotta karvakorvat päsisivät oikein kunnolla temmeltämään keskenään.

  Sinisten ryhmäkehässä Rontista alkoi huomata pieniä väsymisen merkkejä, mutta iän ja päivän pituuden huomioon ottaen, pikkuinen käyttäytyi oikein mallikkaasti.

  Ryhmäkehässä juokseminen oli jo huomattavasti paremmin hallussa ja Ronttipa korjasikin potin kotiin voittaen siniset pennut. BIS-kehästä ei enää sijoitusta herunut, mutta olen siitä huolimatta aivan mahtavan ylpeä pikku-riiviöstäni!

  Huomenna oli myös tarkoitus lähteä mätsäriin, mutta saa nyt nähdä. Tikrua en ainakaan alkuperäisistä suunnitelmista huolimatta saa mukaan, koska sille on iskenyt joku vatsapöpö. Ja kaiken kukkuraksi mulla taitaa itselläkin olla kuume nousussa. Olo on ihan kamala!

  Oltiin sovittu Marin ja Tumpin kanssa, että mennään taasen Keravalle vierailulle. Tiina oli myös tulossa, mutta päätettiin mennä eri autoilla, kun molemmilta oli tulossa kolme koiraa. Mä päätin ottaa koko valkoisen klaanin mukaan ja Tiinalta tuli Ruuti, Oikku ja Chili. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti taas vaikka muille jakaa, kun kaverukset kohtasivat jälleen. Etenkin lapsilla oli yllättäen aikasta vauhdikasta menoa.

  Illalla sain vielä mahtavan ajatuksen lähteä pitkästä aikaa treenaamaan. Päätin jättää mamman vielä kotiin, ei oo kuitenkaan kunto ja lihaksisto vielä entisellään ja oli jo touhottanut menemään kavereiden kanssa.

  Rontin kanssa aloitettiin sivulle tuloa, joka lähti oikein mallikkaasti liikkeelle namilla houkutellen. Tietysti revittiin myös rättiä, josta pikku-mies innostuu aina valtavasti ja retuuttelut säestetään murinalla :).

  Haitin kanssa otettiin kaukoja, etenkin seisomaan nousemista. Ongelmana on tällä hetkellä se, että koira nousee niin innokkaasti, että pomppaa samalla viis metriä eteenpäin... Ongelmaa ei ole jos olen itse kyykyssä sen edessä. Saas nähdä miten tästä eteenpäin. Voittajaluokan luoksetulo sujui sen sijaan hienosti. Seuraamisissa huomasi pitkän tauon, oli hieman edistävää ja havaittavissa oli myös pientä piippausta.

  Tikru oli treenien kohokohta! Tehtiin varmaan 100 askeleen seuraamisia, ilman pienintäkään herpaantumista. Jäävät liikkeet sujuivat myös mahtavasti, istumisen sijaan tarjosi ensin maahan menoa, mutta tämäkin korjaantui parilla toistolla. Loppuun yksi luoksetulo, joka oli todella innokas! Hyvä Tirri!

  Treenien jälkeen mentiin vielä Domin pelloille lenkille. Kaverukset Haiti ja Tikru ottivat vainua pupuista pariinkin kertaan ja saivat siis oikein kunnon liikunnatkin. Rontti jäi ihmettelemään niiden menoa ja piipitti hieman kun ei pysynytkään vauhdissa mukana :).

Treenien jälkeen oli hyvä syödä luuta yhdessä :) 

  Lähdettiin Tiinan kanssa 11 ajelemaan kohti Hertsikan mätsäriä. Oltiin paikalla ihan hyvissä ajoin ja ilomoitettiin koirat, Rontti pentuihin ja Oikku isoihin aikuisiin. Paikalle oli syksyisestä säästä huolimatta saapunut paljon väkeä ja pentujakin oli kaikkiaan 30. Omaa vuoroa odotellessa kerkesi jo hieman tulla vilu. 

  Oikun vuoro tuli ensin ja ikiliikkuja oli nimensä mukainen kehässä ja intoili suunnattomasti, tuloksena sininen nauha. Samaan aikaan kun me mentiin kehään isoilla sinisillä oli ryhmäkehä, jonka Oikku voitti! Rontti käyttäytyi kehässä tosi kivasti. Ihmisiähän tuo ei todellakaan arastele vaan heilutteli tuomarille tapansa mukaan häntää. Hampaiden katsominen ei kuitenkaan oikein miellyttänyt. Onneksi tuomari oli tosi mukava ja harjoiteltiin tätä muutamaankin kertaan ja välissä hän antoi aina Rontille namia. Pikku-herra juoksi niin hienosti, että oksat pois: ei yhtään loikkinut vaan ravasi kuin vanha tekijä.

  Sinisten pentujen kehässä Rontin keskittyminen oli jo hieman päässyt herpaantumaan ja kentän hajut kiinnostivat enemmän kuin mikään muu. Juokseminen sujui kuitenkin kohtalaisesti. Kun päästiin kuuden parhaan joukkoon olin jo varma, että seuraavaksi lennetään ulos kuin leppäkeihäät, kun tuntui, että kaikki muut pennut patsastelivat ihan paikoillaan ja Rontti vaan haisteli maata. Yllätyksekseni tuomari kuitenkin sijoitti Rontin neljänneksi, josta olen todella iloinen.

  Oikku meni vielä BIS-kehään esiintymään, sijoittuen siellä viidenneksi. Mahtavaa Oikku ja Tiina!